Nukuimme aamulla yli yhdeksään. Kassukin käänsi kylkeään tyytyväisenä puoli kahdeksan aikaan ja jatkoi uniaan pylly mun naamalle tungettuna.

Venyimme ja vanuimme yli puolille päivin yökkäreissä ja saimme aikaiseksi mukavan sekamelskan olohuoneenpöydälle parkkitalolla, autoilla, Martilla ja väritysvehkeillä. Päikkäriaikaan laitoimme itsemme ulkoilukuntoon ja lähdimme kiertämään Worker's Stadiumin ympäri. Kassusta on tullut sitkeä nukkahtamisen suhteen niin halutessaan, olin jo heittää toivoni päikkäreistä lähestyessämme GuangCaita kun se äkkiä väsähti ja vaipui umpiuneen noin kolmessa sekunnissa.

Kassun herättyä päätimme lähteä testaamaan Kimberlyn suositteleman Bellagio ravintolan, se sijaitsee kadun toisella puolella. Ruoka oli taivaallisen hyvää. Lihaa paria laatua, valkosipulissa jotenkin käsiteltyjä vihanneksia ja paistettua riisiä. Olisin vaikka syönyt enemmänkin ihan vain syömisen ilosta. Kassukin innostui paistetusta riisistä ja lihasta yllättävästi. Oikeastaan täällä se on syönyt enemmän lihaa kun kokoaikana yhteensä Suomessa. Luulen tuon äkkinäisen lihanmenekin johtuvan lihan pehmeydestä ja valmiiksi suupaloiksi paloitellusta olomuodosta. Taisin huolehtia turhaan Kassun syömisestä täällä, sehän syö ihan reippaasti ravintolassa ja käyttäytyykin suht siivosti, mitä nyt koluaa pöydän alla ruokaa odoteltaessa ja yrittää kommunikoida naapurpöytien ihmisten kanssa, täällä kukaan ei moisesta pahastu. Ihmiset päinvastoin itsekin tuppaavat juttusille, ei siis minun vaan Kassun.