Mahjong-päivä, lämmin sellainen pelaamme ja syömme ulkona. Kassu ei taaskaan yhdy suunnitelmaani nukkua päiväunet Jukan Terassilla. Taidan unohtaa ne mielikuvat joissa pelailen rauhassa mahjongia ja Kassu nukkuu vieressä kärryissä, ne eivät ilmselvästikään ole toteutumassa.

Jonnakin pääsi pelaamaan mahjongia ja siinä pelin lomassa sovimme menevämme käymään Silkkikujalla pelin jälkeen. Olen niin sivistymätön, että Pekingin ehkä ykkösturistikrääsäpaikka on minulta vielä kokematta.

Andy ja Kojo saapuvat meidän lounastaessa Jukan Baariin. Ovat melkoinen näky, varsinkin Andy... ruoka ja juoma näyttää maistuvan pojille ja puheet ovat melko suuret ja leveät. Kuka tulikaan ja kenen siivellä Pekingiin? Andy Kojon vai Kojo Andyn? Se riippuu puhujasta ja Pekingikin on kuulemma ihan sekaisin kaksikosta. Itse en kyllä ole huomannut mitään suurempaa sekaisin oloa mutta ehkä en liiku oikeissa piireissä tai olen itse valmiiksi niin sekaisin, että en huomaa ympäristöni sekoamista.  

Kassu saa kamalat väsyraivarit kun olemme lähdössä Jukan Baarista, se huutaa ja kiljuu selkä kaarella ja saan tehdä töitä, että saan sen kärryihin kiinni. Silkkimarketilla se rauhoittuu ja on kuin enkeli. Vieraskorea tuo ipana osaa olla. Jonna ostaa pari maalausta ja katselemme pikaisesti vaatetarjontaa. Silkkikujalla on paljon enemmän lastenvaatteita kuin meidän lähi YueShowlla mutta täältäkään ei löydy mitään ToyStory-vaatetta, ehkä se on jo niin vanha juttu, että kukaan ei muista sitä.

Kävellessämme kotia kohti juttelemme Jonnan kanssa niitä näitä ja Kassu nukahtaa melkein heti ulkoilmassa. Poikkeamme vielä lähi-YueShowlla ostamassa parit aurinkolaist. Tinkaamme Jonnan kanssa tiukasti laseja, kahdestaan se on paljon helpompaa ja hinta tippuu nopeammin kuin yksin tingatessa.