Tänään lähdimme aamupäivällä tutustumaan Panjiajuanin antiikkimarkkinoihin.Suurin osa tavarasta on "antiikkia" ja vain näyttää vanhalta ja hintaa pyydetään huimasti. Tinkiminen siis on kova sana Pajiajuanillakin, parhaat kaupat tehdään kuulemma kuuden ja yhdeksän välillä aamulla. Emme ihan tuohon parhaaseen aikaan paikalle päässeet.

Falckit ovat jo käyneet kerran marketilla me ja Anni ja Ville olemme ensikertalaisia. Lähdimme Gongtin kulmilta kahdella taksilla, pojat toisella ja tytöt + Kassu toisella.

Saapuessamme torin porteille kohtaamme minulle kuohuttavan näyn: ihmiset kauppaavat ilmiselviä koiren ja kissojen nahkoja ja häntiä. Minulle tulee fyysisesti paha olo ja itkettää, en pysty suhtautumaan lemmikkien nahkoihin neutraalisti. Mika tietää asian ja yritämme paikailla oloani ronskilla huumorilla asiasta, mautonta mutta toimivaa. Tunnistin ainakin yhden selvän sakemannivuodan ja yksi kissannahka näyttää samalta kuin kaveriemme Pantteri-kissa.

Kiertelimme ja katselimme pitkän tovin tarjontaa: ihania Kiina-kaappeja, laatikostoja, kalligrafeja, maalauksia, koruja, haarniskoja, patsaita ja kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ihastuin isoihin puisiin saksanpaimenkoira patsaisiin mutta emme ostaneet niitä nyt sillä suunnitelmissa on palata Panjiajuanille vielä monta kertaa. Lohikäärmepatsaita on pakko viedä muutama mukana Suomeen ja pieniä kaappeja, vaikka yöpöydiksi ja pari lokerikkoa ja ja ja... listaa voisi jatkaa aika pitkään.

Markkinoilla on paljon ihmisiä, lähinnä turisteja, joista suurin osa on länsimaalaisia. Paikallisia markkinoilla on yllättävän vähän, tai sitten he ovat olleet siellä jo aamusta aikaisin. Kujilla kävely on Kassun kanssa vähän vaikeata koska kujat ovat niin ahtaita ja Kassu säkistään kovin ylettyvä.

Aikamme kierreltyämme antiikkimarkkinoilla siirryimme silmälasimarketille. Kolmekerroksinen talo täynnä optikkoliikkeitä. Harmitti kun ei ollut mukana silmälaseista korttia ja piilolinsseistä ei ole tuon taivaallisen tietoa millaiset pitäisi olla. Näillä hinnolla tosin voisi ottaa riskin ja ostaa piilaripaketin hataran muistikuvan perusteella. Silmälasit ja sangat ovat täällä käsittämättömän halpoja! Alle kolmellakymmenellä eurolla saa tavalliset yksiteholasit. Taidan tulla tänne ostamaan ainakin parit tavalliset ja yhdet aurinkolasit voimakkuuksilla ja piilarit, kunhan löydän tiedot laseistani.

Kassu alkoi olla väsynyt ja päätimme erota ystävistämme ja lähteä Carrefouriin ostamaan Kassulle pyörää, hän kun on pyytänyt polkupyörää jo monta päivää. Kassu nukahtaa matkalla Carrefouriin ja pyörän osto jää haaveeksi, sillä Mika ei suostu ostamaan pyörää ilman, että Kassu on hereillä ja saa valita itse minkä haluaa. Ostamme Carrefourista tarpeelliset tavarat nopsasti ja lähdemme kohti kotia, kotimakaan hurahtaa yli puoli tuntia, josta puolet istuimme ruuhkassa ja olemme nälkäisiä kuin sudet päästessämme kotiin. Ruokapaikan valinta oli helppo ja suunnistimme Wangin Family Restauranttiin, ruoka ei koskaan petä siellä, paikka on siisti ja mikä parasta tarjolijat viihdyttävät Kassua aina välillä ja se ei ehdi hermostumaan ruokaa odottaessa.

Illalla kylvyssä hieno ranskalainenlakkaus irtosi kalvoina kynsistä. No, hinta ei onneksi päätä huimannut joten harmistus kohdistui siihen, että kynnet eivät enää näytä niin näteiltä kuin ranskalaisenlakkauksen kanssa. Kylvyssä sen sijaan oli Kassun ja teletappisaaren kanssa hauskaa.