Murphyn laki iskee jälleen, päivisin ei ole mitään pakollista tekemistä ja harvoin mitään suunniteltua toimintaakaan jota ei voisi siirtää. Sen kerran kun tekemistä olisi sitä on kahdessa paikkaa samaan aikaan! Olin innolla odottanut suomalaisten kanssa Kesäpalatsiin menoa ja harmitti kyllä kun en päässytkään.

Poisjäämisen surua lohdutti kyllä melkoisesti syy miksi jouduin jäämään kotiin. Tänään saapui aamupäivällä mun uusi kannettava ja Mika ei voinut jäädä töistä kotiin sitä vastaanottamaan. Olen odottanut konetta malttamattomasti siitä hetkestä lähtien kun tilauksen verkossa tein.

Mika soitti aamulla yhdeksän ennen koneen saapumisesta tai ainakin moisesta veikkaukseta, koska hänelle oli joku soittanut Delliltä, kielimuurista johtuen ei kumpainenkaan ymmärtänyt toistaan joten puhelun sanoma jäi arvoitukseksi. Ketään ei kyllä kuulunut vähään aikaan ja toinenkin puhelinsoitto koneen saapumisesta tarvittiin ennenkuin kone saapui.

Jouduin täyttämään koneen saapumispapereihin kaiken aina passinnumerosta sosiaaliturvatunnukseen. Tarkkaa puuhaa!

Innosta täristen Kassu ja minä purimme koneen laatikosta ja ihailimme sitä hetken kunnes käynnistimme sen, aloimme surffaamaan ja pelaamaan Tuomasta ja Teletappeja.