Mikan kello soi aamulla, outoa herätä kellon soittoon. Mikalla on kiinantunti aamusta ja pitää ehtiä syödä aamupala ennen sitä. Kassukin herää parhaiksi ennen opettajan tuloa. Mietin mitä opettaja tuumaa kun näkee Kassun aina loikkivan yöpaidassa pitkin kämppää, en ikinä saa vaihdettua sille päivävaatteita ennen tuntia.

Kassu katsoo tunnin ajan piirrettyjä, ainut keino saada se psysymään suht rauhallisena ja taata Mikalle opiskelurauha. Käytän rauhallisen ajan hyödyksi, luen netissä lehtiä ja kuuntelen puolella korvalla Mikan tuntia. Kiina on vaikea kieli, meidän on vaikea erottaa kaikkien ääntämyksien eroja. Monesti en kuule mitään eroa kun opettaja sanoo kaksi eri sanaa. Tässä sitten paljastuukin miksi taksikuskit ovat joskus katsonee toiseenkin kertaan kun olen ilmoittanut heille asuntomme nimen.... GuangCai tarkoittaa oikeasti Glory eli Loisto, jos alku Guangin ääntää huonosti ja g lopussa ei kuulu hyvin sanasta tuleekin ruumisarkku.

Lähdemme Kassun kanssa kohti mahjong-pelejä, ilma on tosi lämmin, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja minulle tulee kuuma työntäessäni Kassua rattaissa. Kassu nukahtaa matkalla ja saan syödä rauhassa lounaan. Pelien alkaessa se herää kuin kellon herättämänä. Lähdemme kesken pelien kävelemään kotiin, sillä unohdin jättää ayillemme rahaa huomisia ruokaostoksia varten ja Kassun illallisaikakin alkaa olemaan käsillä.

Yllättävää miten nopeasti arki täällä on sujahtanut omiin uomiinsa, torstai tulee aina nopeasti ja mahjong-päivä kuuluu kalustoon jo ilman eri miettimisiä. Hassua, että en edes halua mitään muuta säännöllistä toimintaa päiviini, sillä tunnen niiden rajoittavan Kassun ja minun kahdenkeskeisiä juttuja.